Mennyt ohjelmisto

TAMMIKUU 2017
Teema: LÄHIÖ JA LUONTO
esimerkkikaupunki: JYVÄSKYLÄ

1960-luku muutti ajatusta lähiörakentamisesta. Edellisellä vuosikymmenellä aloitettu lähiöiden rakentaminen oli perustunut ajatukseen rakennuksista, jotka sijoitettiin ympäristöönsä maaston muotoja seuraten. Luonto limittyi osaksi asuinalueita.  Seuraava vuosikymmen muutti lähiön ja luonnon suhdetta osin rakennusteknisistä syistä. Uusien elementtirakentamisen menetelmien myötä rakennukset kasvoivat kokoa, ja niiden suhde maisemaansa muuttui. Luontosuhdetta ei enää tarkasteltu yksittäisen rakennuksen näkökulmasta. Sen sijaan luonto näyttäytyi suhteessa aluekokonaisuuteen. Pysäköinnin ja teiden infrastruktuurin rooli korostui, kun lähiöihin tuli lisää autoja.

Osin muutos liittyi funktionalistisen kaupunkisuunnittelun vyöhykeajatteluun, jonka mukainen toimintojen erottelu tuli kaupunkien kasvaessa 1960-luvulla aikaisempaa konkreettisemmaksi. Asuinalueilla liikenne, pysäköinti ja jalankulku erotettiin toisistaan. Asuinrakennusten ympärillä mittakaava pyrittiin pitämään inhimillisenä. Jyväskylän Kortepohjan ylioppilaskylässä sijaitsevat rivitalokorttelit ovat malliesimerkki kävelijälle sopivasta mitoituksesta.

Sunnuntai 29.1.2017 klo 13
60-luvun Kannelmäki: arkkitehtuurihiihto
Lähtö: Kannelmäen kirkko

60-luvun monimuotoisuus kukoistaa Kannelmäessä ja sen lähialueilla. Arkkitehtuurikierroksella hiihdetään 60-luvun Kannelmäen ja Keskuspuiston liepeillä, missä ovat nähtävissä ajan arkkitehtoniset ihanteet: betonin käyttö ja puuelementtikokeilut.

Kierros alkaa kokeellisesta betonirakenteestaan tunnetulta Kannelmäen kirkolta. Hiihdon tiimellyksessä tarkastellaan muun muassa Suomalais-venäläistä koulua, jonka betoninen koulurakennus edustaa ajan koulukasvatuksen ja eriyttämisen ihanteita. Kierros päättyy Pirkkolan liikuntapuistoon, jossa väljien metsäalueiden ja tiiviiden rakennuskokonaisuuksien vuoropuhelu ilmentää 60-luvun luontosuhdetta.

Kierroksella Kannelmäen osuus kuljetaan jalan, minkä jälkeen siirrytään suksille. Huomioithan, että hiihtoreitti saattaa aika ajoin olla haastava. Halutessasi voit osallistua vain Kannelmäen osuudelle. Oppaana kierroksella toimii Arkkitehtuurimuseon tutkimuspäällikkö Juhana Lahti.

Arkkitehtuurihiihto järjestetään säävarauksella! Mikäli kelit eivät suosi hiihtäjiä, kävellään vain Kannelmäessä. Mikäli haluat saada henkilökohtaisen tiedon mahdollisista muutoksista, ilmoittaudu torstaihin 19.1. mennessä osoitteeseen hanna.ruokomaki@mfa.fi.

Lähtö: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6, 00420 Helsinki
Osallistumismaksu: aikuiset 10 €, opiskelijat, eläkeläiset, työttömät 5 €
Huom! osallistumismaksu koskee myös Museokortin omistajia.
Osallistujat saavat vapaalipun Arkkitehtuurimuseoon.

Sunnuntai 22.1.2017 klo 13
Väljä Viitaniemi & kompakti Kortepohja: arkkitehtuurihiihto Jyväskylässä
Lähtö: Jaroslavlin aukio

Arkkitehtuurimuseon talvinen arkkitehtuurihiihto Jyväskylän Viitaniemessä ja Kortepohjassa pureutuu 60-luvulla tapahtuneeseen asuinalueiden suunnitteluperiaatteiden muutokseen. 1950-luvun ihannoidut metsälähiöt menettivät suosiotaan, ja siinä missä väljät asunalueet viheriöineen leimasivat maisemaa vielä 60-luvun alkupuolella, säännölliset ja tiiviit rakennuskokonaisuudet nousivat suosioon vuosikymmenen edetessä.

Jorma Järven suunnittelema ja Asuntosäätiön rakennuttama Viitaniemi on vehreä lähiö, jolle väljät ulkoilualueet antavat leimansa. Sitä vastoin Bengt Lundsten laati Kortepohjaan laajan asuinaluesuunnitelman, joka edusti ajan uutta ja tiivistä aluerakentamisen ihannetta mutta josta lopulta toteutettiin vain kaksi rivitalokorttelia.

Arkkitehtuurihiihto järjestetään säävarauksella! Oppaana kierroksella toimii Arkkitehtuurimuseon tutkimuspäällikkö Juhana Lahti!
Mikäli haluat saada henkilökohtaisen tiedon mahdollisista muutoksista, ilmoittaudu torstaihin 19.1. mennessä osoitteeseen hanna.ruokomaki@mfa.fi.

Lähtö: Jaroslavlin aukio, 40720 Jyväskylä
Osallistumismaksu: aikuiset 10 €, opiskelijat, eläkeläiset, työttömät 5 €
Huom! osallistumismaksu koskee myös Museokortin omistajia.
Osallistujat saavat vapaalipun Arkkitehtuurimuseoon.

Lauantai 21.1.2017 klo 14
Hirveän hieno 60-luku: arkkitehtuurikävely Hakaniemessä ja Merihaassa
Lähtö: Kallion virastotalo, Toinen Linja 4A

Hakaniemen kupeessa kohoava Merihaka on rakennettu 70–80-luvuilla mutta henkii silkkaa 60-lukua myöhäisestä rakennusvaiheesta huolimatta. Jo vuosikymmenten ajan sen elementtitalot ovat jakaneet helsinkiläisten mielipiteitä puolesta ja vastaan. Arkkitehtuurimuseon kävelykierroksella kuljetaan halki tämän betonibrutalismin kruunun, jonka arkkitehtuuri on malliesimerkki 60-luvun vyöhykeajattelusta: kaupunkisuunnittelussa eri aktiviteetit jaettiin omille alueilleen. Merihaassa ilmiötä edustaa betonikansi, joka kattaa lähes koko kaupunginosan erottaen autot ja kevyen liikenteen toisistaan.

Kierros alkaa Hakaniemestä, joka toimisto- ja virastotaloineen muodostaa puolestaan 60-luvun Helsingin sydämen. Oppaana kierroksella toimii Arkkitehtuurimuseon tutkija Petteri Kummala.

Lähtö: Kallion virastotalon edusta, Toinen Linja 4A
Osallistumismaksu: aikuiset 10 €, opiskelijat, eläkeläiset, työttömät 5 €
Huom! osallistumismaksu koskee myös Museokortin omistajia.
Osallistujat saavat vapaalipun Arkkitehtuurimuseoon.

JOULUKUU 2016
teema: kohti parempaa tulevaisuutta
esimerkkikaupunki: piparkakkukaupunki

Kaupungistuminen oli suomalaisen yhteiskunnan keskeisiä trendejä 1960-luvulla. Kun vielä 50-luvun lopussa valtaosa maan väestöstä eli maaseudulla, oli tilanne 1970-luvulle tultaessa kääntynyt päinvastaiseksi: enemmistö suomalaisista asui kaupungeissa.

1960-lukua leimasivat uuteen elämäntapaan liittynyt tulevaisuudenusko, joka näkyi myös suhteessa arkkitehtuuriin. Vanhat kaupunkikeskustat puurakennuksineen eivät sopineet mielikuviin uudesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Maalta kaupunkilähiöihin muuttanut väestö halusi sisävessoja, kylpyhuoneita ja uudenaikaisia keittiöitä. Työ- ja vapaa-aika rajattiin kaupungeissa eri alueille.

1960-luvun arkkitehtuurille on ominaista kaksinainen luonne. Toisaalta kehitettiin paljon uutta, toisaalta paljon vanhaa purettiin pois. Purkamista on kuitenkin mahdollista ymmärtää modernin vision näkökulmasta: tavoitteena oli uuden paremman elämänlaadun mahdollistaminen urbaanissa kontekstissa.

30.11.201631.12.2016
Modulipaviljonki ja 60-luvun pienoisnäyttely
Kouvolan pääkirjasto

Arkkitehtuurimuseon “Iloisempi, värikkäämpi, hienostuneempi – 60-luvun suomalaista arkkitehtuuria” -näyttelyn satelliittinäyttely on nähtävillä Kouvolassa joulukuun ajan. Näyttelyn ytimen muodostaa arkkitehtitoimisto Collaboratorion suunnittelema modulipaviljonki, jonka mitoitus ja visuaalinen ilme lainaavat 60-luvun arkkitehtuurin herkästä muotokielestä ja mittasuhdeajattelusta. Paviljongissa on mahdollisuus perehtyä 60-luvusta ja sen arkkitehtuurista kertovaan kirjallisuuteen, ja sen ohessa oleva mininäyttely haastaa muistelemaan kävijän suhdetta 60-luvun ilmiöihin.

Keskiviikko 14.12.2016 klo 17:30
Arkkitehtuurin Instawalk 60-luvun Helsingissä

Arkkitehtuurimuseon ohjatulla valokuvauskävelyllä tarkastellaan 60-luvun Helsinkiä linssin läpi! 1960-lukua leimasivat suuret yhteiskunnalliset ja kulttuuriset muutokset, ja kaupungistumisen ja modernin urbaanin elämän myötä moni vanha rakennus sai tehdä tilaa uudelle arkkitehtuurille. Oppaan kanssa tutustutaan 60-luvun helmiin Helsingin keskustassa: muuan muassa Stora Enson pääkonttori ja Helsingin kaupungintalo yllättävät historiallaan! Kävelyn kuva-aarteilla osallistujat voivat kartuttaa Instagramiaan – ja osallistua Arkkitehtuurimuseon #60sbeauty-kuvakilpailuun!

Lähtö: Stora Enson konttorin edestä, Kanavaranta 1
Kesto 1, 5h
Kierros päättyy Arkkitehtuurimuseolle, jossa katsotaan kierroksen kuvasaldoa ja nautitaan pienestä tarjoilusta.

Osallistumismaksu käteisellä: 5€
Huom! osallistumismaksu koskee myös Museokortin omistajia.
Osallistujat saavat vapaalipun Arkkitehtuurimuseoon.

MARRASKUU 2016
Teema: betoni
esimerkkikaupunki: kouvola

Betoni on 1960-luvun arkkitehtuurille leimallinen materiaali. Vielä vuosikymmenen alussa elettiin materiaalisäännöstelyn aikaa. Rakennustarvikkeita oli rajoitetusti, ja arkkitehdit joutuivat sopeuttamaan suunnitelmansa vallitseviin olosuhteisiin. Betonia oli saatavilla. Materiaalina se alkoi vaikuttaa vuosikymmenen estetiikkaan kahdella tavalla. Toisaalla olivat omaan sijaintiinsa valetut betonirakennukset, joissa karu materiaali jätettiin usein sellaisenaan näkyviin. Esimerkkeinä tästä suuntauksesta ovat muun muassa Näyttelykeskus WeeGee Espoossa ja vaikuttavaa betonibrutalismia edustavat kirkot, kuten Hyvinkään kirkko ja Kannelmäen kirkko. Teknologian kehittyessä paikalla valettujen rakennusten rinnalle alkoi nousta elementtitaloja. Elementtirakentaminen toi mukanaan muutoksen, joka johti laajempaan standardisaatioon. Helsingissä sijaitseva Pihlajamäen lähiö oli ensimmäinen teollisista betonielementeistä toteutettu kokonaisuus.

Kuukauden teemakaupunki Kouvola tunnetaan betonisesta keskusta-alueestaan. Suunnittelultaan Kouvolan keskusta edustaa 1960-lukulaista ajattelua, vaikka sitä on täydennetty myöhemmin. Tällä hetkellä merkittävien, omaa aikakauttaan ilmentävien betonirakennusten peruskorjaus on monissa paikoissa ajankohtainen kysymys.

Lauantai 3.12.2016 kello 14, Lähtöpaikka: Kouvolan rautatieasema, 45100 Kouvola
Arkkitehtuurikävely 60-luvulle: Betonia Kouvolassa
Kuukauden esimerkkikaupungista, Kouvolasta, tuli kaupunki vuonna 1960. Muutosta seurasi halu uudistaa kaupungin ilmettä – nyt Kouvola tunnetaan betonisesta keskusta-alueestaan. Keskustan asemakaava, rautatieasema, uimahalli ja kaupungintalo edustavat kukin omalla tavallaan 1960-luvun tulevaisuudenuskoa ja kokeilunhalua. Arkkitehtuurimuseon kävelykierroksella oppaana toimii arkkitehti Rurik Wasastjerna.

Kierroksen aloitus: Kouvolan rautatieasema, 45100 Kouvola
Kierroksen kesto: 2h
Kävelymatka 2,5 km
Osallistumismaksu: aikuiset 10 €, opiskelijat, eläkeläiset, työttömät 5 €
Huom! osallistumismaksu koskee myös Museokortin omistajia.
Osalistujat saavat vapaalipun Arkkitehtuurimuseoon.

Torstai 1.12. kello 17
Opastettu Arkkitehtuurikierros: Kirkko kuin varjo – betonia Tapiolassa
Arkkitehti Aarno Ruusuvuoren (1925–1992) suunnittelema, vuonna 1965 valmistunut Tapiolan kirkko on yksi Tapiolan keskustan 1900-luvun modernia arkkitehtuuria edustavista asemakaavalla suojelluista rakennuksista. Kirkko pohjautuu Ruusuvuoren kilpailuehdotukseen “Pyhät puut”. Afrikassa työskennellyt arkkitehti sanoi kirkon olevan “kuin puiden takaa pilkottava varjo”, jossa ihmisen on mahdollista levähtää. Tapiolan kirkossa Ruusuvuoren herkkyys ja ehdottomuus betonin käytössä ilmenee tinkimättömimmillään. Monia mielipiteitä herättänyt kirkko ei jätä ketään kylmäksi. Kirkkorakennusen historiaa avaa kierroksella Arkkitehtuurimuseon tutkija Eija Rauske, FT.

Kierroksen aloitus: Kirkkopolku 6, 02100 Espoo
Osallistumismaksu: aikuiset 10 €, opiskelijat, eläkeläiset, työttömät 5 €
Huom! osallistumismaksu koskee myös Museokortin omistajia.
Osallistujat saavat vapaalipun Arkkitehtuurimuseoon.

Lauantai 26.11. kello 14 / Ilmoittaudu kierrokselle 22.11. mennessä
Arkkitehtuurikohdetutustuminen Koulutuskeskus PYP (nykyinen Hotel  Rantapuisto)
Hotel Rantapuisto pysäyttää: arkkitehtipari Ragnar ja Martta Ypyän suunnittelma näyttävä päärakennus valmistui vuonna 1963 pankin koulutuskeskukseksi keskelle itähelsinkiläistä luontoa.
Rakennus viestii edelleen aikakautensa mielenkiintoisiasta arkkitehtonisia piirteistä: kokonaisuus muodostuu useista siivistä, tilat ovat suuria ja käytävät avaria. Jäljellä on myös useita  alkuperäisiä sisustuelementtejä, kuten valaisimia, takkoja ja kattorakenteita. Hotellirakennuksen historiaa avaa kierroksella Arkkitehtuurimuseon asiantuntijaopas Antti Aaltonen.

Ragnar ja Martta Ypyän suunnittelema “kokonaistaideteos”,  PYPin koulutuskeskus, toimii nykyisin kokous- ja tapahtumahotelli Rantapuistona. Rakennuksen lähiympäristö rantavyöhykkeineen kuuluu hotellin suojeltuun miljöökokokonaisuuteen.

Ilmoittaudu kierrokselle 22.11. mennessä: emmi.kattelus@mfa.fi.
Kierroksen aloitus:  Furuborginkatu 3, 00980 Helsinki
Osallistumismaksu: aikuiset 10 €, opiskelijat, eläkeläiset, työttömät 5 €
Huom! osallistumismaksu koskee myös Museokortin omistajia.

Lauantai 26.11. kello 13–16
Piparikaupungin avajaistyöpaja  
Arkkitehtuurimuseon piparityöpajoissa rakennetaan moduleita 1960-luvun arkkitehtuurin hengessä. Moduli tarkoittaa “pienintä yksikköä”. Modulit ovat itsenäisiä osia, joita yhdistelemällä voi koota erilaisia kokonaisuuksia.

Eräs kuuluisa moduli syntyi 1960-luvulla arkkitehtien Kristian Gullichsenin ja Juhani Pallasmaan yhteistyönä. Moduli 225 -lomatalojärjestelmä on nähtävissä museon aulassa 11.10.2016 alkaen. Modulissa on jotakin tuttua: siinä yhdistyvät Legojen palikkamaisuus ja Meccanon rakennettavuus. Modulin rakentaminen ja purkaminen on helppoa.

Piparityöpajassa lapset kehittävät oman modulinsa yhdistelemällä erilaisia piparimuotoja kolmiulotteiseksi rakennelmaksi. 1960-luku oli värikäs, ja Moduli-talojen seinissä nähtiin voimakkaita väripintoja. Pipariset modulit koristellaan ennen koontia Dr. Oetkerin koristelutuotteilla. Vain mielikuvitus on rajana!

Paikka: Arkkitehtuurimuseo, Kasarmikatu 24, 00130 Helsinki

Lokakuu 2016
Teema: 1960-luvun kulttuurikeskusta tänään
esimerkkikaupunki: Seinäjoki

Arkkitehtuurimuseon syksyn ohjelmisto kuljettaa kävijän 1960-luvun rakennuksiin ja kaupunginosiin kuukausittain
vaihtuvien teemojen mukaisesti. Lokakuussa pohditaan 60-luvun kulttuurikeskustoihin kohdistuvia muutospaineita.

1960-luvun Suomessa hyvinvointivaltio etsi muotoaan ja suhtautuminen kaupunkikeskustoihin muuttui. Kaupunkeihin alettiin suunnitella yhtenäisiä hallinto- ja kulttuurikeskustoja, jotka antaisivat kehittyvälle hyvinvointivaltiolle arvoisensa puitteet. Uusissa keskustoissa hallinnon, kulttuurin ja kaupan rakennukset muodostivat yhtenäisen kokonaisuuden. Arkkitehtuurikilpailuja teeman ympärillä järjestettiin poikkeuksellisen paljon. Toteutuneet kokonaissuunnitelmat ovat kuitenkin harvassa. Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Seinäjoen keskusta on laajuudessaan harvinainen esimerkki tällaisesta.

Kaupunkien kasvun myötä 60-luvun toteutuneisin kulttuurikeskustoihin on alkanut kohdistua muutospaineita. Näin on myös Seinäjoella, missä keskustelua käydään keskustan tiivistämisestä ja elävöittämisestä. Hyviä esimerkkejä kulttuurikeskuksista ovat myös teatterirakennukset, joita ajanmukaistetaan ja laajennetaan eri puolilla Suomea.

Keskiviikko 2.11.2016 kello 18, Arkkitehtuurimuseo
Puhutaan kapungista! 60-luvun kulttuurikeskusta tänään
1960-luvulla suomalainen hyvinvointivaltio etsi muotoaan. Uusi aika muutti suhtautumista kaupunkikeskustoihin. Kaupunkeihin haluttiin nyt suunnitella yhtenäisiä hallinto- ja kulttuurikeskustoja, jotka antaisivat kehittyvälle hyvinvointivaltiolle arvoisensa puitteet. Uusissa keskustoissa hallinnon, kulttuurin ja kaupan rakennukset muodostivat yhtenäisen kokonaisuuden. Arkkitehtuurikilpailuja teeman ympärillä järjestettiin poikkeuksellisen paljon.

Tällä hetkellä puhutaan kaupunkien uudesta murrosvaiheesta. Kaupunkien kasvun myötä 60-luvun toteutuneisin kulttuurikeskustoihin on alkanut kohdistua muutospaineita. Keskustelua käydään keskustan tiivistämisestä ja elävöittämisestä. Millaisia muutospaineita 60-luvun keskustoihin kohdistuu nyt?

Keskustelussa mukana:
Rikhard Manninen, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavapäällikkö
Timo Cantell, Helsingin kaupungin tietokeskuksen johtaja
Jussi Aittoniemi, Seinäjoen kaupunginarkkitehti.
Alvar Aallon suunnittelema Seinäjoen keskusta on laajuudessaan harvinainen esimerkki 60-luvun kulttuurikeskustasta.
Mona Schalin, arkkitehti Safa, Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy
Toimisto on erikoistunut peruskorjauskohteiden suunnitteluun ja rakennetun kulttuuriympäristönsuojelukysymyksiin. Toimiston töihin kuuluu mm. Helsingin kaupunginteatterin rakennushistoriaselvitys.
Juhana Rantavuori / Urban Helsinki -kollektiivi
Urban Helsinki on seitsemän hengen kollektiivi, jonka tavoitteena on yhdessä ja yksilöinä edesauttaa Helsinkiä ja suomalaisia kaupunkeja kasvamaan urbaaneimmiksi paikoiksi.
Juulia Kauste, Arkkitehtuurimuseon johtaja

Osallistumismaksu: 10/5/0€
Arkkitehtuurimuseo on Museokortti-museo

Lauantai 29.10. kello 14
Arkkitehtuurikävely Seinäjoen Aallon kulttuurikeskustassa
Kävelyretki Alvar Aallon kulttuurikeskustassa Seinäjoella toteutetaan kahden asiantuntijan välisenä vuoropuheluna. Näyttelytuottaja Juho Haavisto Arkkitehtuurimuseosta keskustelee 1960-luvun keskustasta ja sen nykyisistä haasteista Seinäjoen kaupunginarkkitehti Jussi Aittoniemen kanssa. Tapahtuma toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston ja Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon kanssa.
Lähtö: Pääkirjasto Apilan pääovilta, Alvar Aallon katu 14, 60101 Seinäjoki.
Maksuton.

Lauantai 29.10 kello 14
Kävelykierros Helsingin Myllypurossa kirjailija Tomi Kontion ja Aaro Arton kanssa
Kävelykierros Helsingin Myllypurossa kahden Finlandia-palkitun tekijän kanssa. Kirjailija Tomi Kontio tapaa arkkitehti Aaro Arton. Helsinki kasvaa nopeasti, mikä heijastuu yhä voimakkaammin lähiöihin. Mitä luonnosta jää jäljelle? Paranevatko palvelut? Mitä Myllypuron identiteetille tapahtuu? Kierroksella Myllypuron aluetta ja arkkitehtuuria tarkastellaan elämyksellisestä näkökulmasta. Kirjailija Tomi Kontio esittelee oman Myllypuronsa keskeiset paikat. Arkkitehti Aaro Artto toimii arkkitehtuurin asiantuntijana.
 
Tiesitkö? Kirjailija Tomi Kontio sai Lasten ja nuorten kirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2000 romaanillaan Keväällä isä sai siivet. Arkkitehti Aaro Artto (Arkkitehtityöhuone APRT) toimi Rovaniemen keskuskentän katsomo- ja monitoimirakennus Railon pääsuunnittelijana. Rakennus palkittiin Arkkitehtuurin Finlandialla 13.10.2016.

Lähtö: Mediakirjaston edestä, Kiviparintie 2, 00920 Helsinki
Osallistumismaksu: 10/5/0€
Huom! osallistumismaksu koskee myös Museokortin omistajia.
Osallistujat saavat vapaalipun Arkkitehtuurimuseoon.

Lauantai 22.10. kello 14
Arkkitehtuurikävely Helsingin Tokoinrannassa
Tokoinrannan kävelyllä tutustustutaan alueen 1960-luvun arkkitehtuurikohteisiin Arkkitehtuurimuseon johtajan, Juulia Kausteen, opastuksella. Arkkitehti Pauno Narjus (LPR-arkkitehdit) esittelee Helsingin kaupunginteatterin peruskorjausta. Kierroksella vieraillaan myös kaupunginteatterin työmaalla.
Lähtö: Kaupunginteatterin edestä, Ensi linja 2, 00530 Helsinki
Osallistumismaksu: 10/5/0€ / Huom! osallistumismaksu koskee myös Museokortin omistajia.
Osallistujat saavat vapaalipun Arkkitehtuurimuseoon.

Perjantai 7.10.2016 klo 17:30–18:30, Näyttelykeskus WeeGee
Tulevaisuuden talo menneisyydestä: Futuro
Arkkitehtuurimuseon kierroksella Futuroon perehdyttiin Futuro-historioitsija Marko Homeen opastuksella. Kierroksen jälkeen kävijöillä oli mahdollisuus tutustua maksutta WeeGeen näyttelytarjontaan. Kierros aloitti Arkkitehtuurimuseon syksyn ohjelmiston, joka tempaa kävijän 1960-luvun optimistiseen maailmaan. Se toteutettiin yhteistyössä Näyttelykeskus WeeGeen kanssa. Menikö kierros ohi? Tee kuvallinen aikamatka Futuron historiaan täällä.

Päivitettyyn ohjelmistoon voi tutustua Arkkitehtuurimuseon sivuilla.