Miten tulla arkkitehdiksi?

Oletko joskus katsellut jotain hienoa ja tyylikästä rakennusta, ja miettinyt kuka sen on oikein suunnitellut, ja kuinka paljon työtä se on vaatinut? Maailmassa, ja meillä Suomessa, löytyy niin paljon arkkitehtonisesti upeita rakennuksia, että täytyy vain ihaillen ihmetellä miten suurenmoiset ihmisaivot ovat: saada nyt jotain noin mutkikasta aikaan! Mutta toisaalta arkkitehtuuri on nykyään myös muutakin kuin uusien rakennusten suunnittelua; se voi olla myös vanhojen rakennusten restaurointia tai peruskorjausta, yhdyskunta- tai kaupunkisuunnittelua, tai maisema-arkkitehtuuria, jossa kohteena on ihmisen ympäristö maisemasuunnittelusta aina ympäristönsuojelukysymyksiin asti. Arkkitehdillä on siis hyvin monipuolinen työ, jossa voi suuntautua eri osa-alueisiin. Mutta mitä arkkitehdin koulutukseen pääsemiseen oikein tarvitaan ja minkälaiset ovat opinnot; miten siis tullaan arkkitehdiksi? Lähdetäänpä katsomaan hieman aihetta.

Arkkitehdin määritelmä

Arkkitehti on maankäytön ja rakennusten suunnitteluun liittyvä sekä ammattinimike että tutkinto. Arkkitehdin ammattiin kuuluu rakentamisen kokonaisosaaminen; rakennussuunnittelu ja yhdyskuntasuunnittelu, ja näihin liittyviin hankkeisiin kuuluvat toiminnalliset, taiteelliset ja tekniset ominaisuudet. Toimenkuvaan saattaa sisältyä myös huonekalujen ja sisustusten suunnittelua. Ammattinimike on siis yleensä arkkitehti, mutta tätä voidaan täsmentää nimikkeen ollessa esimerkiksi asemakaava-arkkitehti, yliarkkitehti tai kaupunginarkkitehti. Usein arkkitehdit toimivat myös rakennusvalvojina. Suomessa arkkitehdin ammattia ei ole suojattu tai auktorisoitu, vaan arkkitehdin ammattinimikettä voi käyttää, vaikka ei olisi suorittanut arkkitehdin tutkintoa. Kuitenkin Suomen arkkitehtiliittoon pääsevät vain ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet arkkitehdit. Maisema-arkkitehdin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto, ja tällöin suunnitellaan julkisia tiloja ja viherympäristöä. Rakennusarkkitehti taas on suunnittelija, joka on valmistunut ammattikorkeakoulusta. Koulutuksessa painotus on teknisten ratkaisujen osaamisessa, ja rakennusarkkitehdit suunnittelevat pääsääntöisesti pien- ja kerrostaloja.

Arkkitehdin koulutus

Miten sitten lähteä suuntautumaan opiskeluissa arkkitehdiksi? Ainakin voi ensin miettiä, onko sekä matemaattisesti lahjakas, että luova. Silloin nimittäin on parhaat ainekset kasassa tulla eteväksi arkkitehdiksi. Itse asiassa luovuutta tarvitaan hyvinkin paljon, sillä arkkitehtuuri on rakennustaidetta, taiteen eräs muoto. Opinnoissa painotetaan tosiaan matemaattisuuden lisäksi taiteellisuutta ja hahmotuskykyä. Ennakkotehtävien perusteella jatkoon päässeet hakijat nimittäin jatkavat ensin piirustus- ja suunnittelukokeisiin, joissa arvioidaan hakijan kykyä ilmaista itseään, mielikuvitusta, kolmiulotteisuuden tajua, ja kykyä koota osatekijöitä mielekkääksi, toimivaksi kokonaisuudeksi. Näiden jälkeen on vuorossa matematiikan, ja maisema-arkkitehtuurin kohdalla myös luonnontieteen koe, jos ylioppilaskokeen arvosanat näistä aineista eivät riitä kynnysehtoon. Monta askelta on siis otettava ennen kuin opiskelemaan pääsee. Mihin sitten haetaan, eli missä koulutetaan arkkitehteja?  Koulutuksesta Suomessa vastaavat Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto ja Oulun yliopisto, maisema-arkkitehdin koulutuksesta Aalto-yliopisto. Voipa halutessaan myös hakea englanninkieliseen koulutukseen Espanjaan Madridiin, tai sisustusarkkitehtuurikoulutukseen Marbellaan.

Kun sitten opiskelemaan pääsee, suoritetaan ensin kolmen vuoden aikana tekniikan kandidaatin tutkinto, ja sen jälkeen kaksi vuotta kestävä arkkitehdin tutkinto. Opinnot kestävät yhteensä siis keskimäärin viisi vuotta. Parin ensimmäisen vuosikurssin aikana opiskelu on hyvinkin yhtenäistä, suunnittelu- ja harjoitustehtävistä ja luennoista koostuvaa työtä. Kolmantena ja neljäntenä vuonna opiskelijat sitten alkavat suuntautua itseään kiinnostavalle arkkitehtuurin osa-alueelle. Valmistuttuaan arkkitehdin työhön kuuluu taiteen, tieteen, tekniikan ja käytännöllisyyden yhdistäminen monipuolisesti, oli sitten kyseessä rakennussuunnittelu, kaupunkisuunnittelu, tai maisema-arkkitehdin työ. Arkkitehti ajaa aina hankkeissaan yhteisön ja loppukäyttäjän etua, ja toimii ikään kuin palvelijana; arkkitehti ei omista tai määrittele arkkitehtuuria. Kaikki rakennushankkeet vaikuttavat laajasti ympäristöön, ja ovat osa yhteisöjen ja ihmisten identiteettiä; kaikkien etu on siis se, että hankkeilla on laaja kannatus. Vaikka arkkitehdin työnkuva kehittyy ja muuttuu koko ajan, se ei ole katoamassa mihinkään. Jos siis olet päättänyt opiskella tähän mielenkiintoiseen, tärkeään ja luovaan ammattiin, toivotamme onnea opinnoillesi!