Ostoskeskus osana modernisoituvan Suomen kasvua

60-luvun kauppakeskus Heikintori
Tapiolan Heikintori (1968) oli Suomen ensimmäinen kauppakeskus, jonka suunnitteli Aarne Ervi. Taustalla näkyvät Viljo Revellin taskumattitalot

TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ JUHANA LAHTI,
ARKKITEHTUURIMUSEO

Arkkitehtuurimuseon näyttely Värikkäämpi, iloisempi, hienostuneempi. 1960-luvun suomalaista arkkitehtuuria sulkeutui runsas viikko sitten. Tällä viikolla lähdetäänkin kohti uusia haasteita modernin Suomen merkeissä. 1.3. alkaen

1960-luvun matka päättyy aikakauden ostoskeskuksiin. Arkkitehtuurimuseon tutkimuspäällikkö Juhana Lahti luotaa suomalaisen ostoskeskuksen vaiheita artikkelissaan ”The 1960s shopping centre grid of Helsinki: A framework for future development”. Ostoskeskuksen konsepti rantautui Suomeen kansainvälisiä teitä: mallia otettiin muiden muassa Yhdysvalloista ja erityisesti naapurimaa Ruotsista.

Ostoskeskus nousi suomalaisten arkkitehtien puheisiin jo melko pian toisen maailmansodan jälkeen, mutta toden teolla kehitys alkoi Suomessa vasta 1960-luvulla. 60-luvulla Suomi kaupungistui nopeasti, ja ostoskeskuksia kaavailtiin kauppapalveluiden pelastajiksi lähiöissä, joita putkahteli esiin vauhdilla. Ostoskeskusten avulla pyrittiin organisoimaan kauppaa alueellisesti.

Helsingin seudun ensimmäiset ostoskeskukset olivat Munkkivuoren ja Kannelmäen ostoskeskukset sekä Tapiontorin ostoskeskus Tapiolassa. Ne toimivat suunnannäyttäjinä tasoittaen tietä tulevalle kehitykselle, kuten Puotinharjun ostoskeskukselle sekä Suomen ensimmäiselle kauppakeskukselle Heikintorille Tapiolassa. Jokainen näistä ostoskeskuksista ilmensi suunnittelijoidensa arkkitehtonista kunnianhimoa.

Kunkin alueen paikalliset puitteet huomioitiin uusien ostoskeskuksen suunnitelmissa. Esimerkiksi Tapiolan ostoskeskukset Heikintori ja Tapiontori rakennettiin kävelykatujen yhteyteen, minkä lisäksi ne pyrittiin sijoittamaan nopeiden Helsingin-yhteyksien varrelle.

Tällä tavoin myös myös ostoskeskusten suunnittelussa noudateltiin 60-luvun ihannetta, jossa eri liikennemuodot erotettiin toisistaan. Kävelykadut mahdollistivat kevyen liikenteen halki puutarhakaupungiksi kutsutun Tapiolan, ja autoliikenne pidettiin näistä väylistä erillään. Ostoskeskukset rakennettiinkin tehokkaasti palvelemaan näitä eri toimintoja samanaikaisesti.

Ostoskeskusten kansainväliset juuret sekä niiden kiihtyvä lisääntyminen kasvavassa ja kaupungistuvassa Suomessa ovat olennainen osa paitsi Suomen 1960-luvun arkkitehtuuria myös koko modernisoituvan Suomen historiaa. Täten aihe on vallan ajankohtainen myös Arkkitehtuurimuseossa 1.3. aukeavan näyttelyn Kuinka Suomi modernisoitiin – 200 piirustuksen tarina valossa. Kauppa on eräs näyttelyn kuudesta teemasta, joiden kautta nuoren ja kasvavan Suomen historiaa tarkastellaan.

Juhana Lahden koko artikkeli ”The 1960s shopping centre grid of Helsinki: A framework for future development” löytyy kirjasta Shopping Towns Europe: Commercial Collectivity and the Architecture of the Shopping Centre, 1945–1975 (Bloomsbury 2017). Voit ostaa teoksen Bloomsburyn sivuilta.

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *